Kuutoskaupungeissa tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä 44 109 lastensuojeluilmoitusta. Ilmoitusten kohteena oli 24 623 lasta eli 7,6 prosenttia kuutoskaupunkien 0- 17-vuotiaasta väestöstä. Lastensuojeluilmoituksista neljä viidestä oli viranomaisen tekemiä. Eniten ilmoituksia tekivät terveyspalvelut ja poliisi. Vuoden 2016 aikana kuutoskaupungeissa tehtiin yhteensä 15 021 palvelutarpeen arviota, joissa selvitettiin lastensuojelun tarve. Lastensuojelun tarve todettiin noin 30 prosentissa arvioita. 

Kuutoskaupungeissa oli vuonna 2016 yhteensä 19 043 lastensuojelun 0-17-vuotiasta asiakasta eli 5,9 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Huhtikuusta 2015 alkaen lastensuojelun asiakkuus on alkanut vasta siinä tapauksessa, että palvelutarpeen arvion perusteella todetaan tarve lastensuojelun palveluille. Aiemmin asiakkuus alkoi, kun ryhdyttiin selvittämään lastensuojelun tarvetta. Lisäksi osa aiemmin lastensuojelun asiakkaana olleista lapsista saa palvelut nyt yleisen sosiaalihuollon kautta ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lakimuutosten myötä lastensuojelun asiakasmäärät ovat laskeneet. Kuutoskaupungeissa oli lastensuojelun asiakkaita vuoden 2016 aikana yli viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna ja yli kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2014. Asiakasmäärä on vähentynyt avohuollon palvelujen puolella. Sijoitusten lukumäärään muutoksella ei ole vaikutusta.

Avohuollon asiakkaana oli kuutoskaupungeissa vuoden 2016 aikana yhteensä
16 233 lasta. Avohuollon asiakkaiden määrä väheni edellisvuodesta selvästi kaikissa kaupungeissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yhteensä 5 088 lasta. Sijoitettujen lukumäärä lisääntyi Espoossa ja väheni Oulussa. Muissa kuutoskaupungeissa tilanne säilyi lähes ennallaan. Sekä avohuollon asiakkaana että sijoitettuna oli suhteellisesti eniten 13-17-vuotiaita.

Perhehoidon eli toimeksiantoon perustuvan ja luvanvaraisen perhehoidon osuus sijoitusten hoitovuorokausista on kasvanut aikavälillä 2012–2016 kaikissa kuutoskaupungeissa Oulua lukuun ottamatta. Oulussa osuus on vähentynyt vuodesta 2014, mutta oli edelleen kuutoskaupunkien suurin - 75,7 prosenttia - vuonna 2016. Laitoshoidon osuus hoitovuorokausista on kaupungeissa vastaavasti pienentynyt. Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen sijoitustarvetta arvioitaessa selvitetään aina ensimmäiseksi sijoitusmahdollisuus lapsen läheisverkostoon. Vuoden 2016 aikana läheisverkostoon sijoitettiin yhteensä 326 lasta. 

Vuonna 2016 lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat kuutoskaupungeissa yhteensä hieman yli 333 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset nousivat edellisvuodesta Espoossa (+4,7 %), Oulussa (+3,8 %), Vantaalla (+2,4 %) ja Turussa (+0,6 %). Helsingissä (-3,4 %) ja Tampereella (-1,5 %) kustannukset laskivat. Suurin osa lastensuojelun kustannuksista syntyy sijoituksista. Sijoitusten osuus kustannuksista vaihteli Tampereen 73,9 prosentista Turun 83,7 prosenttiin.