Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 120 084 varhaiskasvatusikäistä (10kk–6-v) lasta, joka oli 32,7 prosenttia koko Suomen vastaavan ikäisistä lapsista. Lasten määrä kasvoi edellisvuodesta Helsingissä 1,5 prosenttia (+577 lasta), Tampereella 0,7 prosenttia (+101 lasta), Turussa 0,6 prosenttia (+67 lasta), Espoossa 0,4 prosenttia (+84 lasta) ja Vantaalla 0,3 prosenttia (+48 lasta). Oulussa lasten määrä väheni 2,5 prosenttia (-417 lasta).

Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lapsista 64,8 prosenttia oli kolme vuotta täyttäneitä. Heidän lukumääränsä kasvoi edellisvuoteen verrattuna muissa kuutoskaupungeissa paitsi Oulussa ja Turussa. Alle 3-vuotiaiden lukumäärä kasvoi ainoastaan Turussa.

Vieraskielisiä eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielinään puhuvia oli 15,9 prosenttia (19 114 lasta) kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä. Vieraskielisten osuus varhaiskasvatusikäisistä on kasvanut neljässä vuodessa 3,4 prosenttiyksikköä (+5 400 lasta). Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuikin 64,9 prosenttia koko Suomen vieraskielisestä 10kk–6-vuotiaasta väestöstä.

Vuonna 2016 kuutoskaupunkien varhaiskasvatuksen palvelujen kokonaiskustannukset olivat lähes 1,1 miljardia euroa, joka oli 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. (Deflatoidut kustannukset nousivat 2,8 prosenttia.) Kokonaiskustannukset kasvoivat Tampereella 6,0 prosenttia, Turussa 3,9 prosenttia, Helsingissä 3,5 prosenttia, Espoossa 0,8 prosenttia ja Vantaalla 0,3 prosenttia. Oulussa kustannukset laskivat 0,5 prosenttia.

Mitä enemmän kunnassa on palvelutuotantoa yksityisen hoidon tuella ja palvelusetelillä, sitä pienemmiltä varhaiskasvatuksen kokonaisbruttokustannukset näyttävät, koska nämä kustannukset ovat mukana nettokustannuksina ilman asiakasmaksutulojen osuutta, joka maksetaan suoraan palveluntuottajalle. Alla olevassa kuviossa on kuvattu kunnallisten päiväkotien deflatoitujen vuosikustannusten kehitystä laskennallista lasta kohden vuodesta 2005 vuoteen 2016. Yleisenä kehityssuuntana on ollut kaupunkien välisten kustannuserojen kaventuminen.

Vuoden 2016 lopussa kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lapsista 92,7 prosenttia oli varhaiskasvatuksen palvelujen (kunnallinen päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestetty varhaiskasvatus, kunnan ostopalveluna hankkima varhaiskasvatus, yksityisen hoidon tuella ja palvelusetelillä järjestetty varhaiskasvatus sekä kotihoidon tuki) piirissä.

Elokuusta 2016 alkaen varhaiskasvatusoikeutta muutettiin siten, että kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa. Lisäksi päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavan henkilöstön ja kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten välinen suhdeluku muutettiin 1:7:stä 1:8:aan. Kuutoskaupungeista Vantaa ja Oulu ovat ottaneet käyttöön lain mukaisen 20 tuntia viikossa varhaiskasvatusoikeuden ja Oulu henkilöstömitoituksen muutoksen.

Varhaiskasvatusikäisistä 55,6 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa kunnallisessa päiväkodissa. Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 66 929 lasta eli 1 610 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Lasten määrä kasvoi Espoossa, Helsingissä ja Tampereella, säilyi lähes ennallaan Vantaalla ja väheni Oulussa sekä Turussa. Päiväkodissa järjestetyn varhaiskasvatuksen kustannukset laskennallista lasta kohden vaihtelivat Vantaan 9 488 eurosta Turun 10 782 euroon. Kuutoskaupungit saivat vuonna 2016 yhteensä 107,5 miljoonaa euroa asiakasmaksutuloja kunnallisessa päiväkodissa järjestämästään varhaiskasvatuksesta. Tämä oli 13,6 prosenttia kunnallisten päiväkotien kokonaiskustannuksista.

Kunnallisessa perhepäivähoidossa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä jatkoi vähenemistään. Vuoden 2016 lopussa vain 2 869 lasta eli 2,4 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä oli kunnallisessa perhepäivähoidossa. Lasten lukumäärä vähenee erityisesti hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. Hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon ja kolmiperhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin 12 981 euroa ja ryhmäperhepäivähoidon 14 078 euroa.

16,2 prosenttia kuutoskaupunkien kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista oli vieraskielisiä vuoden 2016 lopussa. Osuus oli korkeampi pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja Turussa (17,3–18,6 %) kuin Tampereella (13,6 %) ja Oulussa (5,4 %).

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on kuutoskaupungeissa kasvanut. Vuoden 2016 lopussa yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä oli yhteensä 16 561 lasta. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien osuus kaikista varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista vaihteli Helsingin ja Vantaan 12,9 prosentista Turun 31,2 prosenttiin.

Kuutoskaupunkien yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista 16,4 prosenttia oli ostopalveluna hankitussa, 39,7 prosenttia palvelusetelillä järjestetyssä ja 43,9 prosenttia yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Palveluseteli on käytössä Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa, ja se on kasvavassa määrin korvaamassa yksityisen hoidon tuella järjestettyä ja ostopalveluna hankittua varhaiskasvatusta näissä kaupungeissa.

Kuutoskaupunkien kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2016 yhteensä 5 635 tukea tarvitsevaa lasta, mikä oli keskimäärin 7,9 prosenttia kunnallisen varhaiskasvatuksen lapsista. Ostopalveluna ja palvelusetelillä hankitussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 1 124 tukea tarvitsevaa lasta, 1,2 prosenttia näissä järjestämismuodoissa olevista lapsista. Yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa olevien erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti se on hyvin pieni, sillä erityistä tukea tarvitsevat lapset ohjautuvat yleensä kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Rakenteellisista tukitoimista avustajien käyttö väheni muissa kunnissa paitsi Tampereella. Erityispedagogisen tuen käyttö lisääntyi etenkin Helsingissä ja Espoossa. Suhdeluvun väljennystä käytettiin edellisvuotta enemmän Turussa ja Oulussa.

Lasten kotihoidon tuella oli kuutoskaupungeissa vuoden 2016 lopussa 25 137 varhaiskasvatusikäistä lasta, joka oli 4,1 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lapsimäärä väheni edellisvuodesta kaikissa kuutoskaupungeissa. Kotihoidon tuella hoidettiin keskimäärin 20,9 prosenttia kuutoskaupunkien kaikista varhaiskasvatusikäisistä, mutta 48,2 prosenttia 10kk–2-vuotiaista.

Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä kunnalliseen kerhotoimintaan osallistui vuoden 2016 lopussa yhteensä 5 561 lasta, joka oli 5,5 prosenttia alle 6-vuotiaista varhaiskasvatusikäisistä (10kk–5-vuotiaat).