Uusin raportti:

Kuuden suurimman kaupungin työllisyyspalvelut vuonna 2018

Tässä raportissa luodaan katsaus Suomen kuuden suurimman kaupungin työttömyystilastoihin, työllisyyden edistämisen tavoitteisiin ja haasteisiin sekä kaupunkien työllisyyspalvelujen organisointiin. Työmarkkinatuen kuntaosuus -ilmiö on valittu tämän raportin teemaksi, jota tarkastellaan aiempaa laajemmin ja syvällisemmin. Raportin loppuun on koottu tietoa kuntien lakisääteisistä toiminnoista (mm. kuntouttava työtoiminta, velvoitetyöllistäminen, työllistymistä edistävä monilainen yhteispalvelu TYP), kuntien yleisen toimialan nojalla järjestetyistä työllisyyspalveluista (mm. Ohjaamo-toiminta) sekä kuntien työnantajan ominaisuudessa järjestetyistä palveluista (mm. oppisopimus-, palkkatuki- ja työkokeilujaksot).

Työttömyysaste kääntyi pitkään jatkuneen talouden taantuman jälkeen kuutoskaupungeissa laskuun vuonna 2016. Vuonna 2017 työttömyysasteen lasku kiihtyi ja jatkui edelleen vuonna 2018. Vuoden 2018 lopussa pääkaupunkiseudun kuntien työttömyysaste vaihteli kuutoskaupungeissa Espoon 7,9 prosentista Turun 12,2 prosenttiin. Koko maan työttömyysaste oli 9,7 prosenttia. Koko maassa työttömien määrä on vähentynyt 32,1 prosenttia ja kuutoskaupungeissa 28,5 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2018. Kuutoskaupunkien työttömistä työhakijoista 30 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä vuonna 2018.

Vuoden 2018 aikana kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen piirissä oli kuutoskaupungeissa yhteensä 58 216 henkilöä, joka oli 6,3 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoteen verrattuna kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea saaneiden määrä kääntyi pienoiseen laskuun kaikissa kuutoskaupungeissa. Työmarkkinatuen kunnan rahoittama osuus oli kuutoskaupungeissa yhteensä hieman yli 172 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Kuutoskaupunkien työllisyyspalvelujen kokonaisbruttokustannukset ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta olivat 122,8 miljoonaa euroa vuonna 2018.