Uusin raportti:
Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna 2020

Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 113 462 varhaiskasvatusikäistä lasta. Lasten lukumäärä väheni edellisvuodesta kaikissa kuutoskaupungeissa. Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lapsista 79,8 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa ja kerhotoiminnassa vuonna 2020.
 
Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 70 242 lasta eli 0,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kunnallisessa perhepäivähoidossa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä jatkoi vähenemistään. Kunnallisessa perhepäivähoidossa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 1 700 lasta (1,5 % varhaiskasvatusikäisistä lapsista) eli 13,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kunnallisen perhepäivähoidon piirissä olevista lapsista 56,9 prosenttia oli ryhmäperhepäivähoidossa.
 
Ostopalveluna hankitussa varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2020 yhteensä 1 537 lasta eli 12,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Espoossa ostopalvelun osuus on muita kaupunkeja suurempi.
 
Varhaiskasvatuksen palveluseteli on käytössä Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa ja se on kasvavassa määrin korvaamassa yksityisen hoidon tuella tuettua ja ostopalveluna hankittua varhaiskasvatusta näissä kaupungeissa. Palvelusetelillä järjestetyssä varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2020 yhteensä 8 566 lasta eli 0,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
 
Yksityisen hoidon tuella tuetussa varhaiskasvatuksessa oli 6 808 lasta eli 8,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kotihoidon tuella hoidettiin 18 839 lasta (16,6 % varhaiskasvatusikäisistä lapsista), mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lapsimäärä väheni edellisvuodesta kaikissa kuutoskaupungeissa Espoota lukuun ottamatta.


 
Varhaiskasvatusjärjestelmän kokonaiskustannukset olivat yli 1,2 miljardia euroa vuonna 2020.
 
Vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi täysin poikkeava. Koronarajoitukset ja –ohjeistukset vaikuttivat mittavasti varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämistapaan, toteutumiseen, lasten osallistumisasteeseen, vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön, henkilöstöasioihin, tiedottamiseen ja viestintään sekä erityisesti talouteen.